Heli Viiri Tietoa, taitoa, tahtoa.

Kuka välittää kotimaan turvallisuudesta?

 

Viime aikoina keskustelu on vaahdonnut kiihkeästi Krimin Venäjään liittämisen ympärillä. Krimin rauhanomainen ratkaisu on yhtä akateeminen kysymys vielä tässä vaiheessa kuin, onko suomalainen yhteiskunta vielä suomettunut. Krimin tilanne voi jähmettyä vuosikausiksi nykyisen kaltaiseksi.

Sotilaallisen uskottavuutemme rippeet menivät jalkaväkimiinojen hylkäämisen myötä. Puolustuspolitiikkaa linjaavaa ratkaisua ei ole sen jälkeen tehty, jos sellaiseksi ei lueta 825 miljoonan euron leikkauksia puolustusvoimilta. Hornetit vanhenevat käsiin. Mitä tulee tilalle? Venäläiset lentokoneet ovat pitkin vuotta käyneet kokeilemassa, ollaanko Suomessa heräillä vai nukutaanko ruotsalaisten kanssa samaa päiväunta. Toistuvat ilmatilaloukkaukset ovat Venäjältä selvää uhittelua. Kaikesta ei pidä provosoitua, mutta tosiasioita ei pidä kieltääkään. On suomettunutta selittää toistuvat ilmatilaloukkaukset joksikin muuksi, mitä ne eivät ole.

Tällä hetkellä pitäisi olla keskustelun kohteena puolustusvoimien kehittäminen, eikä turvallisuuspolitiikan hämärryttäminen. Mistä lisäleikkaukset muilla hallinnonaloilla tehdään, jotta varustelutasomme saadaan ylläpidettyä nykytasolla? Uskottavuus on olennainen osa puolustuspolitiikkamme, siitä ovat yhtä mieltä niin sotilas- kuin ulkopoliittinen johto. Nyt turvallisuuspoliittinen keskustelu hakeutuu kuin ohjus kohti sisäpoliittista maalia. Tarkoituksensa on tälläkin hämärryttämisellä. Krimin kriisi on ikävä, mutta meillä on täällä omia ongelmiakin ratkottavaksi.

Turvallisuuspolitiikasta ei saa keskustaa syyttämällä näiden vaalien keskeistä teemaa. Nato-jäsenyyden mahdolliseen hakemiseen keskustalla on selvä linjaus. Puoluekokouksen mukaan hakemiseen vaaditaan kansanäänestys. Maan ulkopoliittinen johto on ollut reaktioissaan Ukrainan kriisiin tehtäviensä ja suomalaisten tuntojen tasalla ylläpitäessään keskusteluyhteyttä venäläisten kanssa. Suomella voisi olla vieläkin aktiivisempi rooli Ukrainen kriisissä rauhanvälittäjänä ja EU:n Venäjän suhteiden parantamisessa. Pakotepolitiikka ei useimmiten ratkaise kriisejä, vaan jäädyttää ne pahimmillaan vuosikausiksi paikoilleen. Suomi on linjansa valinnut EU:n jäsenenä ja seisomme nyt siinä rintamassa. Naton tai ruotsalaisten kaverina, meillä on joka tapauksessa edessä merkittävä puolustusmenojen kasvu. Sisäpolittiisesti olisi aika keskustella siitä.

Heli Viiri

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän KarriHelin kuva
Karri Helin

Onko puolustusvoimien ylläpito tosiaan tärkein eduskuntavaaliteemasi? Luulen, että useimpien mielestä ne ovat työllisyys ja hyvinvointipalveluiden ylläpito. Asevelvollisuutta tai Lapin varuskuntia ei olla lakkauttamassa ja Hornetit lentävät vielä 10 vuotta.

Krimistä ja Ukrainasta on puhuttu hämmentävän vähän aivan viime aikoina. Syy voi olla se, että kulissien takana tapahtuu mutta siitä ei kerrota. Suomalaisia kutsutaan sovittelijoiksi jos se katsotaan viisaaksi, mutta luulen että muut kansallisuudet kiinnostavat enemmän erityisesti ukrainalaisia. He ovat taatusti panneet merkille suomalaisten, erityisesti eräiden lappilaisten keskustapoliitikkojen kyynisen asenteen Ukrainan tilanteeseen.

Toivon muilta keskustalaisilta ehdokkailta terävämpiä vaalikannanottoja, koska tähän asti olen vakavasti harkinnut Keskustan äänestämistä kevään eduskuntavaaleissa.

Käyttäjän HeliViiri kuva
Heli Viiri

Puolustusvoimien ylläpito ei todellakaan ole tärkein vaaliteemani, en ole niin väittänyt. Mutta turvallisuuspolittiinen keskustelu ja ihmetys siitä, mikä on keskustan linjaus turvallisuuspolitiikkaan ovat viime viikkoina ajautuneet sivuraiteelle. Tämä on tietysti ollut tarkoitushakuista, koska on haluttu nostaa esiin Paavo Väyrysen kannanottoja ja käyttää turvallisuuspolitiikkaa kotimaan eduskuntavaalikeskusteluissa lyömäaseena keskustaa kohtaan. Kannattaa perehtyä Paavon alkuperäisiin blogikirjoituksiin, koska osa niistä tehdyistä tulkinnoista on harhaanjohtavia.

Julkinen keskustelu on viime aikoina antanut ymmärtää, että keskustan linja turvallisuuspolitiikkaan on sama kuin Paavo Väyrysen kommentit. Tästä syystä keskustan, ja muidenkin, kansanedustajaehdokkaiden on tuotava esiin omat kantansa turvallisuuspoliittiseen keskusteluun. Monet valitsevat seuraavissa vaaleissa ehdokkaansa sen perusteella, mikä on ehdokkaan kanta Natoon liittymiseen. Toisten mielestä asia on erittäin ajankohtainen ja akuutti. Minun kantani on tässä tilanteessa sama kuin Sipilän. Haluan säilyttää Nato-option, mutta en koe, että asialla on tässä tilanteessa kiire. Keskustalla puoluekokous on päättänyt, että Nato-jäsenyyden mahdollisesta hakemisesta tarvitaan kansanäänestys. Jos kansa niin päättää, että Nato-jäsenyyttä haetaan, niin sitten haetaan. Kyse on niin isosta linjanmuutoksesta politiikassamme, että kansanäänestys on ilman muuta perusteltu. On hätiköityä päivänpolitikointia puhua Natoon liittymisestä ilman kansaäänestystä.

Seuraava valittava eduskunta joutuu tekemään linjauksia sen suhteen, miten meillä panostetaan jatkossa puolustusvoimiin. Pelkkä nykyinen puolustusvoimauudistus, eli tehdyt leikkaukset, eivät riitä tulevaisuuden tekijäksi tässä asiassa. Ilmavoimien ja 2020-luvulla vanhenevien Hornetien uusiminen on niin suuri investointi, että sitä on suunniteltava edellisillä vaalikausilla ennen hankintoja ja tehtävä taloudellisia varauksia. Yksi vaalikausi ei riitä tässä aikavaraukseksi.

Tärkeimmät eduskuntavaaliteemani ovat omaishoidon tuen saaminen Kelalle ja omaishoitojärjestelmän kehittäminen. Ilman toimivaa omaishoitoa emme selviä jatkossa vanhenevan väestön hoidosta laadukkaasti. Energiapoliikassa kannatan työllistävien, kestävien ja kotimaisten energialähteiden tukemista ja tuontienergiariippuvuutemme vähentämistä. Luonnonvarojamme on käytettävä kestävästi ja eri elinkeinot huomioon ottaen. Terveydenhuollon uudistamisessa odotan, että sote-uudistus poistaa keinotekoista raja-aitaa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon väliltä ja parantaa ihmisten hoitoon pääsyä. Ennalta ehkäisevään terveydenhuoltoon on panostettava nykyistä enemmän, mm. 2. tyypin diabeteksen osalta. Laadukas lukio-opetus on turvattava koko Lapissa. Ammatillista ja yliopistokoulutusta on kehitettävä paremmin työelämän tarpeita vastaavaksi. Yrittäjyyden tieltä on raivattava esteitä. Verotuksellisesti yrittämisen ja työllistämisen pitää olla kannustavaa.

Toimituksen poiminnat