Heli Viiri Tietoa, taitoa, tahtoa.

Mikä biotalous, mikä biojalostamo

 

Biotaloudella tarkoitetaan uusiutuvista luonnonvaroista valmistettujen tuotteiden valmistusta ja kulutusta. Suomessa metsä ja puusta valmistetut tuotteet ovat biotalouden selkäranka. Biotaloudessa puusta valmistetaan erilaisia tuotteita yhdistelemällä puuta ja kuituja muihin raaka-aineisiin. Biojalostamo on laitos, jossa tuotetaan biomassasta erilaisten prosessien kautta polttoaineita, energiaa tai kemikaaleja, joita tällä hetkellä tuotetaan öljynjalostamolla. Sellutehdaskin on biojalostamo, kun puuhakkeesta valmistetaan sellua, josta voidaan valmistaa paperia. Sellutehdas tuottaa enemmän energiaa, kun kykenee kuluttamaan. Kun Kemijärven Stora Enson sellutehtaan sulkemispäätös tehtiin, näköpiirissä oli sanomalehtipaperin kysynnän hiipuminen. Jos tehtaan sulkemista olisi lykätty vuodella, sulkeminen olisi jäänyt todennäköisesti tekemättä. Vuonna 2008 ei osattu ennustaa havusellun kysynnän nousua, eikä tekstiiliteollisuuden raaka-aineeksi tuotettavan liukosellun tarjoamia vaihtoehtoja eikä uusia tuotteita.

Lapin metsissä riittää puuta. Tuoreen tutkimuksen mukaan Lounais-Lapissa metsän kasvu on lisääntynyt 70 %. Nautimme menneiden sukupolvien tekemän työn hedelmistä. Lapissa ensiharvennuksia jää tekemättä vuosittain keskimäärin 10 000 ha ja uudistushakkuita 8000 ha kansallisen metsäohjelman tavoitteesta. Jos harvennuksia ei tehdä ajallaan, tulevaisuuden tukkipuusaanto jää pienemmäksi kuin hoidetuista metsistä. Suomen metsävarat ja hakkuumahdollisuudet on erittäin hyvin kartoitettu entisen Metsäntutkimuslaitoksen, nykyisen Luonnonvarakeskuksen, ja Suomen metsäkeskuksen toimesta.

Suomen metsäkeskuksen vetämä Kemijärvi-konsortio menestyi Työ- ja elinkeinoministeriön järjestämässä kansainvälisessä suunnittelukilpailussa, jolla haluttiin edistää biojalostamoiden syntyä Suomeen. Kemijärvi-konsortio selvitti biojalostamon perustamisedellytyksiä Kemijärvelle. Kilpailulla etsittiin uuden polven biojalostamoa, joka hyödyntää teknologiaa, mikä ei ole vielä kaupallisessa käytössä. Kilpailun perimmäisenä tarkoituksena on johtaa toteutussuunnitteluun ja Suomessa tapahtuvaan investointiin. Kemijärvi-konsortio tuli julkisuuteen liian aikaisin, koska menestyi kilpailussa, mutta kilpailuun osallistuminen oli valtiovallan toive hankkeen rahoituksen pyytäjille. Palkintona jaetusta toisesta sijasta kilpailussa hanke sai lupauksen valtion sitoutumisesta rahoitusneuvotteluihin.

Suomen metsäkeskuksen strategian mukaan metsäkeskuksen tehtävä on tuottaa kasvua elinkeinoja edistämällä. Metsäkeskus haluaa olla metsäalan suunnannäyttäjä ja kokoava voima. Perinteinen toimintatapa oli tuottaa palveluja lainsäädännön vaatimusten pohjalta. Olemalla aloitteellinen ja toimimalla yhdessä muiden toimijoiden kanssa voidaan kuitenkin vaikuttaa tehokkaammin metsäalan kehitykseen.

Lapissa Kemijärvi on parhaiten soveltuva paikkakunta uudelle biojalostamolle. Kaupunki sijaitsee keskellä hyvässä kasvussa olevia metsiä hyvien liikenneyhteyksien päässä. Alueelle on investoitu uuteen sähköistettyyn raideyhteyteen. Keitele Groupin tehdas tuo synergiaetua teollisuuskeskittymälle. Muut vaalikiihkossa ehdotetut vaihtoehdot uuden sellutehtaan sijaintipaikaksi ovat olleet Sodankylä ja Rovaniemi. Sodankylässä 28 % kunnan pinta-alasta on suojeltu. Sodankylästä pohjoiseen päin mentäessä suojelualueiden määrä vain lisääntyy ja puuston kasvu alenee. Lisäksi logistisesti Sodankylä ei ole yhtä hyvin saavutettavissa kuin Kemijärvi. Sinne johtavat nelostien lisäksi vain kantatiet ja maantiet. Rovaniemen ympäristössä kuitu- ja energiapuun käytöstä kilpailee tällä hetkellä puun energiakäyttö ja Perämerenkaaren tehtaiden välitön läheisyys.

Takana ovat ne ajat jolloin valtion toimin päätettiin sellutehtaan sijaintipaikka. Tulevaisuuden biojalostamon täytyy olla kilpailukykyinen alusta lähtien kansainvälisillä markkinoilla. Perustamisvaiheen jälkeen merkittävimmät kustannukset tulevat raaka-aineen hankinnasta, sähköstä ja työvoimasta. Puunjalostustehtaat tuottavat sähköä yli oman tarpeensa, joten energian hinta ei ole määräävä tekijä tätä investointipäätöstä tehdessä. Jäljelle jäävät merkittävimpinä tekijöinä raaka-aine- ja työvoimakustannukset.

Kemijärvi-konsortio syntyi ainutlaatuisissa olosuhteissa lähes kaksi vuotta sitten, kun maakunnan toimijat puoluekannoista riippumatta yhdistivät voimansa. Kaikki maakunnalliset, hankkeen kannalta olennaiset vaikuttajat sitoutuivat hankkeen eteenpäin viemiseen. Nyt ollaan tilanteessa, että Suomen metsäkeskus on uudistanut organisaationsa ja Lapissa ei ole enää itsenäistä metsäkeskusta, vaan Lapin alueyksikkö on yhdistetty Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskusten kanssa. Vastaavien voimakkaasti kotimaakunnan elinkeinoelämän kehittämiseen tähtäävien hankkeiden käynnistäminen metsäkeskuksen toimesta on entistä vaikeampaa. Nyt Lapin alueella toimii puolen Suomen alueella toimiva metsäkeskuksen yksikkö, jonka sisällä eri maakuntien kehittämishankkeet kilpailevat keskenään. Kemijärvi-konsortio on Lapille paljon merkittävämpi hanke kuin yhdet vaalit ja toivon sille menestystä kovassa kansainvälisessä kilpailussa.

Heli Viiri

Suomen metsäkeskuksen Lapin alueyksikön johtaja 2013-2014

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Kemijärven koneet tekevät nyt hyvää tulosta Kanadassa samoinkuin Soklin ja Siilinjärven myynti Norjassa.
Nyt kun myydään pohjavedetkin, niin päästään sitäkin ostamaan kansainväliseltä yhtiöltä.

Käyttäjän MikkoKotiranta kuva
Mikko Kotiranta

Orwellislaista uuskieltä väittää sellutehdasta biojalostamoksi. Lopputuotelista on tietysti laajempi kuin vielä 90-luvulla kun viimeksi maahamme on sellutehdasta rakennettu. Tekeekö se sitten sellutehtaasta biojalostamon. Ehkä kepulaisten mielestä?

Biotaloutta on suomessa harjoitettu erittäin laajamittaisesti vielä 100v. sitten ja onneksemme biotaloudesta on onnistuneesti siirrytty hitaasti mutta varmasti nykyiseen palveluvaltaiseen jälkiteolliseen talouteen. Kun olemme tilanteessa jossa mahdollisimman pieni osa kansantuotteesta kuluu energian tuottamiseen, Kepun mielestäkö olemme tulleet tilanteeseen jossa elämme liian hyvin, on tullut aika taantua elämään "onnelliseen" biomaatalouteen jossa taatusti 100% tehdystä työstä siirtyy energian tuottamiseen? Jokapäiväinen lämpö, puhtaus ja lipä oli koko päiväisen työn takana. Elämä kulki kädestä suuhun. Olette kuin Markiisi Mongaga Muumit Rivieralla tarinassa. Hän oli valmis vaihtamaan rikkaudet lasilliseen halpaa viiniä ollakseen mahdollisimman boheemi eksentrikko.

Jos sinulla on omia haluja taantua maatalousyhteiskunnan tasolle josta oli seurauksena sisälissota, tee se vain omilla rahoillasi, älä pakota muita mukaan. En ymmärrä mitä hienoa on sanoissa biotalous ja cleantech? Kummasti niitä kuitenkin viljellään nyt vaalien alla kepu-vas-vihr-persut -akseleilla. Työtä on luvassa mutta kukaan ei kerro millä hinnalla. Minusta hintalappu on liian korkea ja siksi en usko teidänkään haluavan paljastaa sitä äänestäjille.

Toimituksen poiminnat